Luonnon ehdoilla – VODA NORDIC

Vain paras mahdollinen (BAT) on riittävä jätevesien käsittelyssä

Puolet Suomen keskisuurista jätevedenpuhdistamoista pääsee jo nyt käsitellyn jäteveden BOD7:ssa tasoon < 3,9 mg/l ja fosforissa tasoon < 0,17 mg/l. Ympäristöluvissa näin tiukkaa tasoa ei vielä vaadita.

Ympäristöministeriön ja vesilaitoksia edustavan Vesilaitosyhdistyksen suositussopimuksella rohkaistaan laitoksia kilvoittelemaan kustannustehokkaasti parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen. Voittajia tässä kilvoittelussa ovat ehdottomasti lähivesistömme. Saavutetuista hyvistä tuloksista ei ole tarkoitus rangaista huippupuhdistustulosta tekevää jätevesilaitosta seuraavissa lupaehdoissa enää tiukkenevilla lupaehdoilla.

Organisaatiot sitoutuivat myös määrittämään kansallisen jätevesien käsittelyn BAT-ohjeistuksen. Ohjeistus valmistui keväällä 2013.

Rajavesistöt ja alueellinen yhteistyö

Suomella on rajavesistöjä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Rajavesistöjen veden laatua tarkkaillaan yhdessä rajavaltioiden kanssa. Veden laadulle, kuormittajille ja kalastukselle on asetettu yhteisesti tavoitteita vesistöä valvovien rajavesikomissioiden toimesta. Myös yhteismitallisia veden laadun analysointimenetelmiä on kehitetty. Hyvät puhdistuskäytännöt ja menetelmät ovat levinneet maiden välillä rajavesistöjen suojelun ansiosta.

Jos Venäjän kanssa yhteiseen Rakkolanjokeen vastaisuudessa johdetaan Lappeenrannan kaupungin jätevedet, puhdistetaan ne suomalaisten standardien mukaisesti huipputehokkaasti.

Tornionjokilaaksossa joen ylittävän yhteistyön yksi erikoinen ilmentymä on kesäiset poikkinaintijuhlat. Joki ei yhdistä pelkästään suojelun ja elinkeinojen kautta vaan yhdistää myös perheitä ja kulttuuria.

Venäjän ja Viron kanssa Suomella on yhteinen Suomenlahti. Yhteisen Suomenlahden ympärille on rakentunut merkittävä määrä meren suojeluun tähtäävää tavoitteellista suojelutyötä.

Yhteinen vesistö haastaa yhteistyöhön!

Suomenlahden suojelu tuottaa tulosta

Suomenlahden ravinnekuormituksen vähentämiseen ja ekologisen tilan parantamiseen on tarvittu tutkijoita tunnistamaan tosiasiat sekä äänekkäitä arvovaltaisia herättelijöitä, jotka ovat priorisoineet vesiensuojelun ja puskeneet nopeisiin toimenpiteisiin. Lisäksi on tarvittu korkean tason diplomatiaa ja osaajia hankkeiden toteutukseen. Useat maat, vauraat säätiöt, kansalaiskeräykset ja rahastot ovat antaneet resursseja Suomenlahden suojelutoimien toteuttamiseen.

Suojelutyön tulokset ovat jo nyt havaittavissa. Lauhan ja sateisen talven jälkeen ravinnehuuhtoutumat maaperästä voivat lisätä ravinnekuormitusta. Vesistö muistaa sekä laiminlyönnit että hyvät teot. Vesistönsuojelu on pitkäjänteistä työtä.

Vesihaasteiden ratkaisuun tarvitaan uusia innovaatiota

Huolimatta YK:n pyrkimyksestä kestävään veden käyttöön, lähes neljä miljardia ihmistä eli puolet maailman väestöstä elää ennusteen mukaan vesiköyhillä alueilla vuonna 2030.*

Vähintään 2/3 veden kiertokulussa hyödynnetystä vedestä menee ruuan tuotantoon.

Joka päivä 2 miljoonaa tonnia ihmisjätettä puretaan suoraan vesistöön. Kehitysmaissa keskimäärin 70% teollisesta jätteestä johdetaan käsittelemättömänä vesistöön.**

Vesihaasteen ratkaisuun tarvitaan uudenlaisia innovaatioita.

Euroopan kaltaisen vesi-infran rakentamiseen ei tule löytymään riittävästi pääomia. Soveltaville ratkaisuille ja kokonaan uusille teknologioille on selkeä tarve. Vettä on kierrätettävä entistä lyhemmällä syklillä, jotta se riittäisi.

* (OECD)
** WorldWaterAssessmentProgramme (WWAP)